Turpo (synt. 4.3.2007), oikealta nimeltään Jyvämäen Titta, tuli meille vähän kuin vahingossa. Turpon äiti, Jyvämäen Kiwi oli ystävällämme sijoituksessa, ja kun seitsemän pennun laumasta yksi meinasi jäädä ilman kotia, majoitimme tuon valkoisen tytön meille. Tarkasti ottaen ukko majoitti, Turpo on virallisesti ukon koira.

Iloa tuosta “riesasta” on ollut hurjasti! Turpo on herttaisella ja lempeällä luonteellaan hurmannut niin ihmiset kuin naapurien uroksetkin. Energiaa ei puutu, mutta pienestä asti se on saatu kanavoitua järkevään tekemiseen. Turpolta on onneksi säästynyt niin huonekalut kuin tavaratkin, pieniä naposteluja lukuunottamatta. Vanhemmiten (eli n.1,5-vuotiaana) Turpo pääsi omanlaisensa uhma-pentu-vaiheen yli ja alkoi toimia vähemmän hermojaraastavasti. Kait sitä jossain piireissä voi jonkinlaiseksi aikuistumiseksi kutsua Tämän myötä ikävä kyllä tuli myös käyttäytymismalli, jonka mukaan kaikki Turpoa pienemmät ja nuoremmat koirat eivät ole niitä Turpon suosikkeja. Näin ollen pienten pentujen luokse meillä ei ole asiaa.

Turpon nimi on Turpo, ihan syystä. Turpon tekemisiin kuuluu tällä hetkellä haku, toko sekä ehdottomana suosikkina agility. Myös pelto- ja verijälkeä on vedetty. Satunnaisemmista tekemisistä ehdottomat suosikit ovat uiminen ja vinttikoiraradalla vieheen perässä juokseminen! Turpo jaksaa keskittyä tekemiseen ja on innolla mukana treeneissä, oli se laji sitten mikä tahansa. Terrierin sinnikkyys löytyy leppoisan luonteen takaa; Turpo tekee kaikkea periaatteella kuolema kuittaa univelat. Neiti on siis aina valmiina uusiin haasteisiin. Kaiken kaikkiaan Turpo on luotettava ja järkevä koira, kekseliäs koira. Oikein hyvä koiraystävä.

Jos Turpoa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, olisi se sana lutuisenterhakasihanuus.

Tarkempaa taustaa Turposta löytyy täältä.