Näin on vierähtänyt muutama viikko kotona Elviksen kanssa totutellessa kotioloihin ja Turpon seuraan. Toisaalta hyvä ja toisaalta huono, että olen itse ollut kaksi viikkoa sairaana kotona. Ompahan Elvis tottunut siihen, että tuo se mamma on joka täällä määrää. Hankittiin myös uusi ystävä; sitruunapanta! Elvis kun ei ollut tottunut kerrostalon ääniin, niin piti naapurit ja postit haukkua, pari tuntia yhteen  mittaan aamulla Nyt en ole kuullut haukkua, eikä naapuritkaan ole asiasta huomauttanut.

Pääsiäisen tienoilla opeteltiin sitten olemaan Elviksen kanssa ihan kaksin. Ukko ja Turpo kävivät sukeltamassa ja leikkimässä sakemanniuros-Rockyn kanssa ja me jäätiin kaksin kotia. Todellakin tuli tunne, että harjoitusta vaatii. Elvis kun on luonteeltaan ihan erilainen kuin Turpo. Jännä oli huomata, miten sitä ei oikeasti vielä koiraa tunne ollenkaan! Hyvin meillä kuitenkin meni, Elvis suostui jäämään muutaman uikutuksen jälkeen vain minun kanssa kotia. Käytiin me sitten ilman Turpoa hakutreeneissä, jossa Elvis näytti taas kanssatreenaajille tajuavansa hyvin idean, miksi siellä metsässä juostaan!

Lauantaina startattiin kohti Etelä-Karjalaa ja pienimuotoisia kehätreenejä. Kivasti Elvis osasi kasvattajansa Helin kanssa kulkea koulun sisäpihalla, jossa ei muita kulkijoita ollut. Nähtäväksi jäi maanantain Lappeenrannan KV-kehän käyttäytyminen… Viikonloppu muuten vietettiin siskoni luona Imatralla; minä niistäen ja Elvis tehden silpuksi kaikki, mitä eteensä sai. Löytyi Imatralla uusi herkkukin: PORKKANA! Sitä Elvis natusteli antaumuksella, heti kun sille opetettiin mitä porkkanalle kuuluu tehdä.

Maanantaina sitten oli suuntana KV-kehä ja Elviksen depyyttiesiintyminen aikuisten kanssa. Nartun hajut olivat kuitenkin Elvikselle liikaa. Kehässä melkein nelivedolla naama maata viistäen koira kulki. Sen verran Heli sai kuitenkin Elviksen huomiota pois matosta, että arvostella pystyi. Tässä Katri Irvankosken ottama kuva, kun Elvis poseerasi muutaman sekunnin pää ylhäällä ja neljä jalkaa alhaalla. Alla myös arvostelu.

Tuomari Marija Kavcic, Slovenia

“9 months old, bigger dog, correct head and expression, full dentition, well set neck, longer body, good tail, too bent in movement, good movement but he needs ring training, correct coat”. Tuloksena siis EH ja junnu-ykkönen.

Tuota “bigger dog” ihmeteltiin kaikki, sillä Elvis on nipin napin 35 senttiä korkea. Noh, pärjäsipä Elviksen isä, pienikokoinen Amos vallan hyvin tässä kehässä! Amos toi kotiin ROP, sertti, cacib ja paikan ryhmäkehässä! Onnea isi!

Sain Heliltä kuvahaasteen, se kuului näin:
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään samoin.

Heh, koiraihmisenä on outoa, että kyseinen kansio ei koostunut koirista vaan edellisestä reissustani. Kyseinen kuva on otettu helmikuussa 2009 Aucklandista Uudesta-Seelannista. Kävin katselemassa maisemia Sky Towerissa ja tämä on lattiassa olleen lasin läpi otettu kuva. Korkealla oltiin siis.

Haastan seuraavat bloggaajat (muutkin kuin koiraihmiset):

ukko, Anu, Outi, Henna

Hennan haastan siis heti kun taas saan selvitettyä blogin osoitteen..

Puuuh sanon minä. Hermot meinaa mennä huonoon kuntoon. Ei meinaa tosiaan tämä tauti asettua. Toisen kerran jo piti lääkärissä käydä kun ei tuo ensimmäisen kolmen päivän sairasloma auttanut tautiin. Äänikin lähti kokonaan muille maille ja piti aloittaa puhelakko. Ajatelkaa nyt, mie olen ihan hiljaa! Räkänokka on jo vähän alkanut osoittaa laantumisen merkkejä, kaikki erite on siirtynyt keuhkoputkiin. Pelkkä olohuoneesta keittiöön siirtyminen hengästyttää.

Taudin takia meinaa nyt jäädä viikonlopun Etelä-Karjalan reissu väliin. ukko ja Tuomas suuntaa kodalle koirien kanssa loimuttamaan lohta. Turpo ja Elvis pääsevät ottamaan Taipalsaaren metsien asukeista mittaa ihan luvan kanssa, ja ehkä maistaa hieman poikien paistamaa makkaraa. Taudin takia ukko saa käyttää Elviksen Katrin luona trimmautettavana, pitäisi saada pojan karvat kuosiin kun pääsiäisen aikoihin on Lappeenrannassa näyttely. Harmi vain, että Helin treffaaminen ja Elviksen esittely täytyy siirtää nekin pääsiäiseen.

Ja sillä välin kun muilla on mukavaa, minä jumitan kotona seuranani Salattujen Elämien jaksojen 1784-1795 uusintojen uusinnat. Äh, sairastaminen ei vaan ole miun juttu.