Kylläpä aika rientää, täytyypä rientää perässä. Eli aikaa on kulunut rutkasti sitten edellisen päivityksen. Tähän on kyllä mielestäni hyväksyttävä syy: tietokone ei taipunut tahtooni, ja minähän en ala sen kanssa tappelemaan. Nopeimmat ovat jo varmaan huomanneetkin sivun ylälaitaan ilmestyneen Espanja 2008 -osion, missä PITÄISI pystyä katselemaan hienoja otoksia Malagan maisemista. No, eihän siellä mitään näy, kun tuo tietokone ei taaskaan puhunut samaa kieltä kanssani. Kuvat ovat tulossa, heti kun tuo nörtimpi puolikas ratkoo visaiset ongelmat kuvien pakkaamisen suhteen..

Turpiaisen ulkoasu on muuttunut ja sivustosta tuli päivittäjäystävällisempi kerta heitolla – kiitos siitä kuuluu nörttipuolikkaalleni-. Tämä tarkoittanee sitä, että päivityksiäkin tullee enempi kuin ennen, sillä nyt pystyn päivittämään plogin myös työkoneeltani Tarinoita odotellessa..

Pikaisesti katsaus Turpiaisen eloon. Allergiat vaivaavat edelleen, kovasti possua yritetään nyt syöttää. Pientä yliherkkyyttä tämänkin kanssa on, mutta ei läheskään niin pahasti kuin kanan kanssa. Kana on siis ehdottomasti kiellettyjen listalla, ja kakkospaikalle taisi yltää nauta. Seuraavaksi testaillaan sitten jotain hiilihydraattia, jos vaikka saisi syvänmerenkalat jättää mereen eikä kuivateta koiranruuaksi.

Käytin jokunen aika sitten Turpon ihan ammattitrimmaajan luona siistittävänä. Turkki ei ollut ihan valmis kokonaan trimmattavaksi ja pohjavillakin kesän jälkeen todella niukka, joten ammattilaisen käsistä lähtikin kivannäköinen neiti. Hämeenlinnan näyttelyä silmällä pitäen ei voitu koko selkää nyppiä, joten paksuin karvapeite on poistettu. Lisäksi kaikki muu vedettiin täysin paljaaksi. Karva on edelleen jännityksen aiheena ja voi olla, että joutuu vielä Trimpetin Katrille soittamaan ja kyselemään hätäneuvoja turkin suhteen. (OHO, osasin laittaa ihan linkin paikoilleen) Näyttely on “vasta” 19.10. Hämeenlinnassa.

Tätä näyttelyä ajatellen käytiin sitten sunnuntaina Veikkolassa mätsärissä. Puolikaljulla koiralla ei sijoituksia lähdetty edes kuvittelemaan, harjoituksen kannalta osallistuttiin. Ja harjoitus oli tosi hyvä; tulipa osoitettua että kehässä pysytään.

Viime viikolla kävin hommaamassa D.A.P-haihduttimen kotia. Turpoa alkoi jostain syystä taas kummasti kiinnostaa sängyn, johtojen, taskujen ja laukkujen sisältöjen sekä vessan roskiksen pureskelu. Päätin siis testata haihdutinta, ja voilaa, sehän toimii. Onko se sattumaa vai haihduttimen ansiota, mutta eipä ole sängyn silppuja lattialta löytynyt. Peukut pystyyn että tämä toimii.

Niin, ja haihduttimesta tuli mieleeni että kävin Helsingin Seudun Kennelpiiri ry:n järjestämällä kasvattajan peruskurssilla  pari viikkoa sitten. Ja oli mielenkiintoista, kannattavaa ja todella mielenkiintoista. Ja kivaakin oli. Hyödyllistä jopa. Kannatti siis sijoittaa 50 euroa kurssiin. Pääsin kokeen jopa läpi, joten nyt on todistus raameissa pienestä osaamisesta. Sitten vain kokemusta hakemaan..

Agilityn jatkokurssi alkoi torstaina ja hakutreenit jatkuivat lauantaina. Niistä ehkä lisää vähän tuonnempana, kunhan jaksan keskittyä ajatukseen että molemmat alkavat ehkä sujua kunnialla, pienen takapakin jälkeen.. Jos on hausta kiinnostuneita, niin porukkaa haetaan lisää koko ajan. Katso Järvenpään Koirakerhon sivuilta (niitä päivitetään paremmaksi parasta aikaa) lisätietoja ja ota yhteyttä.

Öö. Mitähän vielä. Töitä pitäisi ehkä jatkaa vielä tovi, joten jääköön tämä päivitys nyt tähän. Palaan Espanjan matkakertomuksen ja kuvien kanssa astialle heti, kun tiedostot taipuvat tahtooni. Tai IsoJiin tahtoon, vatevö.

Ps. Huomatkaa, lisäsin ihan itse lukuisia linkkejä tekstin joukkoon. Ihailkaamme.